Tartto on ollut vuosisatojen ajan arvostettu kulttuurikaupunki
Tarton yliopistosta versoi ensimmäinen kansallinen eliitti, täällä aloittivat toimintansa ensimmäiset sanomalehdet ja kulttuuriseurat, syntyi kansallisteatteri ja järjestettiin ensimmäinen kansallinen laulujuhla. Tarton yliopiston lisäksi Tarton historiaa ja henkeä välittävät useat puukaupunginosat, historialliset rakennukset, erilaiset museot ja paljon muuta.
Raatihuoneentori
Klassistiseen tyyliin rakennetulla puolisuunnikkaan muotoisella kaupungin keskusaukiolla, Tarton raatihuoneentorilla, sijaitsi 1700-luvulla kaupungin tärkein tori – der Grosse Markt eli Suurtori. Aukiolla sijaitsee varhaisklassistinen Tarton raatihuone, joka on jo kolmas samalla paikalla oleva raatihuone. Vuodesta 1998 Tarton raatihuoneen edustaa kaunistaa suihkulähde suutelevine opiskelijoineen. Siitä on tullut suosittu kokoontumispaikka. Raatihuoneen tornissa soi joka päivä kellopeli, jonka 18 kelloa on valmistettu Saksassa Karlsruhen kellotehtaalla ja 16 on valettu Hollannin kuninkaallisessa valimossa kellopelin 15-vuotisjuhlan kunniaksi. Raatihuoneentori ja raatihuone ovat kiinnostavia nähtävyyksiä juuri arkkitehtuurinsa vuoksi. Täältä löytyy Kalteva talo, joka on aukion pohjoispuolen oudoin ja huomiota herättävin rakennus. Rakennusta kutsutaan myös Tarton Pisan torniksi, koska se on toiselle puolelle kallellaan. Rakennuksessa sijaitsee myös Tarton taidemuseo. Joen puoleisessa päässä sijaitseva National Geographicin keltainen ikkuna, joka maalattiin pinkiksi Tartto 2024 -tapahtumaa varten, edustaa Tarttoa yhtenä 21:stä tutustumisen arvoisesta etelävirolaisesta paikasta.
Euroopan kulttuuripääkaupunki Tartto 2024
Tartto yhdessä Etelä-Viron kanssa on vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupunki! Se on koko Viron suurtapahtuma, joka tarjoaa erityisiä kulttuurielämyksiä Tartossa ja koko Etelä-Virossa. Koko vuoden kestävään ohjelmaan on saatu inspiraatio luovasta Eloonjäämisen taiteet -konseptista. Tartto 2024 -ohjelman tavoitteena on myös ottaa askelia kohti ympäristöystävällistä tulevaisuutta, joten kaikki tapahtumat on järjestetty ympäristöä ajatellen.
Kulttuuripääkaupungin ohjelmasta löytyy konsertteja, juhlia, näyttelyitä ja paljon muuta – Tarton täyttää rakkaudella Suuteleva Tartto, tulisia keskusteluja tarjoaa Alaston totuus, ja kesällä kaupunkitilasta voi nauttia Autovapauden puistotiellä. Kulttuuripääkaupungin ohjelma tuo tänne yli 1000 erilaista tapahtumaa. Tutustu Tartto 2024 -tapahtumiin TÄÄLLÄ.
Tarton yliopiston rakennuskokonaisuus
Tarton kehitykseen kulttuurikaupunkina on vaikuttanut suuresti vuonna 1632 perustettu Tarton yliopisto, jonka päärakennus on kiistaton arkkitehtoninen helmi. Rakennus on rakennettu vuosina 1804–1809 Johann Wilhelm Krausen projektin mukaan, ja sen avajaiset pidettiin 3. heinäkuuta 1809. Siitä lähtien päärakennuksen juhlasali on ollut kaikkien yliopiston suurtapahtumien ja juhlapäivien tärkeä osa. Siellä järjestetään konferensseja ja erittäin hyvän akustiikan ansiosta myös konsertteja. Klassistiseen juhlasaliin ja päärakennuksen ullakkokerroksessa sijaitsevaan vanhaan karsseriin pääsee tutustumaan yliopiston taidemuseon kautta. Tuomiokirkossa sijaitseva Tarton yliopiston museo esittelee tieteen ja yliopistokoulutuksen historiaa 1600-luvulta nykypäivään. Yliopiston alaisena toimivat lisäksi Tarton observatorio, vanha anatomian laitos ja Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha sekä hieman kauempana keskustasta sijaitseva luonnontieteellinen museo.
Toomemäki
Jos haluat kävellä Tarton keskiaikaisen piispavaltion keskuksen läpi, kannattaa suunnata Toomemäelle. Muinaisina aikoina täällä sijaitsi virolaisten varhaisin linnoitus Tarbatu, ja myöhemmin piispanvaltion keskus piispanlinnoineen ja tuomiokirkkoineen. Suuren Pohjan sodan jälkeen Ruotsin vallan aikana rakennetut bastionit tasoitettiin ja piispanlinna tuhottiin. 1800-luvun alussa Toomemäestä tuli yliopiston omaisuutta, ja sinne rakennettiin puisto ja yliopiston rakennuksia. Se on yliopistokampuksen sydän, jossa tuomiokirkon raunioissa sijaitsee nykyään Tarton yliopiston museo. Tarton tuomiokirkko on yksi Viron suurimmista ja ainoa kaksitorninen keskiaikainen kirkko. Kirkkoa alettiin rakentaa 1200-luvulla ja sitä täydennettiin 1500-luvun alkuun asti. Tornit ovat olleet avoinna yleisölle keväästä 2005. Toomemäellä sijaitsee myös Pirunsilta, joka on yksi harvoista säilyneistä 1900-luvun alun betonisilloista. Silta rakennettiin Venäjän Romanov-hallitsijasuvun 300-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1913 ja omistettiin Aleksanteri I:n muistolle. Sen nimi saattaa tulla siitä, että sen lähellä sijaitsee vaaleampi Enkelinsilta, joka valmistui vuonna 1838. Sillan nimen uskotaan olevan peräisin nimestä ”englantilainen silta”, sillä Toomemäen puisto on rakennettu englantilaiseen tyyliin.
Tarton kaupunginmuseot
Tarttoa pidetään museoiden kaupunkina, sillä jokainen kulttuurin ystävä löytää täältä jotain itselleen sopivaa. Tarton kaupunginmuseossa voi tutustua tarkemmin kaupungin monipuoliseen historiaan. Sieltä löytää Tarton vanhasta ajasta kertovan arkeologisen kokoelman, kaupungin aluekehitystä esittelevän valokuvakokoelman sekä arkisto- ja esinekokoelmia, joissa on yli 158 000 säilytettyä esinettä. Kaupunginmuseon alaisina toimivat lisäksi 1800-luvun kaupunkilaisen museo, jossa esitellään 1830-luvun taloa biedermeier-tyylisellä sisustuksella. Museo sijaitsee 1740-luvulla valmistuneessa puutalossa, joka on yksi vanhimmista Tarton säilyneistä taloista; KGB:n sellimuseossa pääsee tutustumaan Tarton NKVD:n (KGB) tutkintavankilan selleihin; Oskar Lutsin talomuseo kutsuu tutustumaan kirjailijan kotiin Tammelinnassa; Tarton laulujuhlamuseo esittelee virolaisten laulujuhlien perinnettä ja Tarton roolia sen kehittymisessä.
Viron kansallismuseo
Tarton kirkkaimpana helmenä pidetään tietenkin vuonna 1909 perustettua Viron kansallismuseota. Vuonna 2016 museo sai uuden kodin vain kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Uuden päärakennuksen lisäksi museokokonaisuuteen kuuluu Raadin vanha kartano, järvi, dendro- ja teemapuistoalue sekä osittain säilynyt sotilaslentokentän kiitorata. 6000 m2:n näyttelytilassa on Viron ja suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurihistoriaa käsitteleviä pysyviä näyttelyitä, taidegallerioita sekä päivittäisiä musiikki-, teatteri- ja elokuvatapahtumia.
Johanneksen kirkko ja kulttuurikortteli
Yksi kaupungin tärkeimmistä rakennuksista on Johanneksen kirkko, joka on yksi Pohjois-Euroopan ainutlaatuisimpia esimerkkejä keskiaikaisesta sakraalirakennuksesta. Vaikka kirkkoa on jatkuvasti hajotettu ja rakennettu uudelleen, sen keskiaikainen yleisilme on säilynyt. Kirkon kellotornista avautuu upea näkymä Tarton vanhaankaupunkiin ja Jaanin kortteliin. Siellä sijaitsevalta Antoniuksen pihalta löytyy taiteilijoita ja käsityöläisiä yhdistävä Antoniuksen kilta. Vuonna 1449 kyseinen laaja alue Gildi-kadulta Lutsu-kadulle kuului Pyhän Antoniuksen killalle. Kolmessa rakennuksessa on taide- ja käsityöpajoja, jotka saavat inspiraatiota myös esi-isien käsityötaiteesta, mutta pääasiassa kyseessä ovat nykymuotoilua tarjoavat taiteilijat. Antoniuksen piha-alueella järjestetään ulkoilmatapahtumia, markkinoita sekä konsertteja, ja siellä on kahvila-ravintola. Työpajoja tarjoavat Köösnerikoda, Maitseelamuste koda, Nahastuudio, Jaanika kutsed ja Savikoda.
Paavalin kirkko
Kirkkojen joukossa ainutlaatuinen ja upea on Tarton Paavalin kirkko, jonka on suunnitellut yksi 1900-luvun arvostetuimmista suomalaisista arkkitehdeistä, Eliel Saarinen. Kirkko on hyvin poikkeuksellinen teos arkkitehdin töiden joukossa. Siinä on onnistuttu yhdistämään kansallisromanttisesti geometrinen muotoilu sisällä ja klassisempi sekä monumentaalisempi ulkoasu. Kirkko paloi toisessa maailmansodassa, ja sen kunnostaminen neuvostovallan aikana oli vaikeaa ja aikaa vievää. Kirkko valmistui lopullisesti vuonna 2015. Jugendtyylinen Tarton Paavalin kirkko on Viron ensimmäinen uuden tyylin kirkko ja ainoa jugendtyylinen kirkko, mikä tekee siitä ainutlaatuisen arkkitehtonisen muistomerkin ja kiinnostavan matkailunähtävyyden koko Itämeren alueella.
Tarton teatterit
Tartosta löydät Vanemuine-teatterin, joka on Viron vanhin teatteri ja Baltian ainoa kolmen genren teatteri. Teatterilla on käytössään kolme eri rakennusta: Vanemuisen suuri talo, historiallinen jugendtyylinen Vanemuisen pieni talo, joka oli kaupungin ensimmäinen vaatimustenmukainen teatterirakennus, sekä Emajoen rannalla sijaitseva blackbox-tyylinen Satamateatteri, joka on monitoiminen teatteri- ja konserttitilateatteri. Teatterikausi kestää syyskuusta toukokuuhun, mutta erilaisten kesäprojektien perusteella voidaan sanoa, että teatteri toimii ympärivuotisesti. Tarton Uusi teatteri on toiminut vuodesta 2011 keskiaikaisessa rakennuksessa, jossa sijaitsi 1200-luvun puolivälissä Pyhän Hengen kirkko. Karlovan teatteri on toinen pieni teatteri, joka sijaitsee entisessä pyhäkössä – nykyinen teatterirakennus rakennettiin vuonna 1931 legendaarisen Arnold Matteusin projektin mukaan Tarton Kolgatan baptistiseurakunnan rukoushuoneeksi, joka vihittiin teatterirakennukseksi vuonna 2014.
Kartanoarkkitehtuuri
Kaupungissa on useita historiaa ja kulttuuria henkiviä kartanoita, jotka ovat näkemisen arvoisia sekä arkkitehtonisesti että historiallisesti. Nykyään Tarton kaupungin alueella sijaitseva Tähtveren kartano kuului aikoinaan Nõon pitäjään. Keskiajalla kartano kuului Tarton piispalle, ja toisen maailmansodan jälkeen päärakennuksessa toimi Viron karjanhoidon ja eläinlääketieteen instituutti. Nykyään kartanosta on tullut yksi Viron maatalousyliopiston opintorakennuksista. Karlovan kartano perustettiin vuonna 1793, jolloin se erotettiin Tähtveren kartanosta. Vuonna 1828 kartanon omistajaksi tuli Thaddeus von Bulgarin, joka rakennutti sen kaksi kertaa suuremmaksi, ja tuolloin siitä tuli paikallisen venäläisen kulttuurielämän keskus. Kartanon sisätilat on osittain kunnostettu, ja kierroksia on mahdollista tehdä varauksesta opas Elina Aron kanssa. Ropkan yksikerroksinen kivikartano rakennettiin 1800-luvun alkupuoliskolla. Ropkamõisan rakennukset sijaitsevat Ropka tee -kadun molemmin puolin. Kokonaisuudesta ovat säilyneet lisäksi muonamiehen talo, karjanavetta, AS Evikolle kuuluva uudelleen rakennettu talli, aitta, kellari ja puisto. Tarton kaupungin ja kunnan rajalla sijaitsee Raadin kartano, jonka kukoistuskautena voidaan pitää 1800-luvun alkupuoliskoa, jolloin omistajat olivat tekemisissä kuuluisien muusikoiden ja taiteilijoiden kanssa. Kartano erottui muista rikkaan taidekokoelman ja kirjaston sekä salonki-iltojen ansiosta. Vierailijat voivat tutustua kartanon vesitorniin, jääkellariin ja restauroituun rajamuuriin sekä kartanokompleksin keskellä olevaan Raadin luonnonjärveen ja kunnostettuun kartanopuistoon.
Puukaupunginosat
1700-luvun puolivälissä muodostunut Tarton historiallinen kaupunginosa Supilinn on ainutlaatuinen paikka ja entinen esikaupunki. Eriväriset omaperäiset puutalot, vehreät pihat, Emajoki ja sammakkolampi ovat kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka ja osa Supilinnan asukkaiden identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Kaikelle sille antavat lisäarvoa kyläkeinu, legendaarinen Herne-kauppa, Saiasahwer-leipomo, omaperäinen katutaide ja jokakeväiset kaupunginosapäivät. Lutsu-, Jaani- ja Laia-katujen puutalot ovat Tarton vanhimpia puutaloja, jotka on rakennettu 1700-luvulla. Ne ovat yksikerroksisia taloja, joissa on barokkityyliset auma- tai puoliaumakatot ja varhaisklassistinen pohjaratkaisu, ja joiden alta levenevät savupiiput ovat myös säilyneet. Kaikki rakennukset säilyivät vuoden 1775 suurpalossa. Osoitteessa Lutsu 2 sijaitsevassa Lelumuseon teatteritalossa on säilynyt hypokaustiuuni, jonka myös vierailijat voivat nähdä. Rakennuksessa on myös Tarton vanhin alkuperäinen ulko-ovi. Historiallisiin puurakennuksiin voi tutustua myös Karlovan kaupunginosassa. Siellä järjestetään vuosittain Karlova-päivät, jolloin suurta puukaupunginosaa esitellään koko viikon ajan.