Tarton halki virtaava Emajoki on virolaisille monella tapaa t\u00e4rke\u00e4 sek\u00e4 historiallisesti ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n. Emajoen lis\u00e4ksi Toomem\u00e4ki ja yliopiston p\u00e4\u00e4rakennus ovat er\u00e4\u00e4nlaisia kirjallisuuden ja virolaisuuden muistomerkkej\u00e4. Ne ovat Tarton symboleja, joihin on viitattu kirjallisuudessa lukuisia kertoja.<\/p>\n
Kuuluisin Emajoesta kirjoittanut runoilija lienee\u00a0Lydia Koidula<\/strong><\/a>\u00a0(1843\u20121886), joka ryhtyi kyn\u00e4ilem\u00e4\u00e4n viron kielell\u00e4 kansallismielisen is\u00e4ns\u00e4 jalanj\u00e4ljiss\u00e4. Koidulan ensimm\u00e4iset runot ilmestyiv\u00e4t h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4\u00a0Johann Voldemar Jannsenin<\/a><\/strong>\u00a0(1819\u20121890) perustamassa Eesti Postimees -lehdess\u00e4. Koidulan runoja on julkaistu suomeksi valikoimassa\u00a0Sillalla soi satakieli<\/em><\/a><\/strong>\u00a0(2018).<\/p>\n Nykyrunoilijatkin palaavat Emajoen rannoille yh\u00e4 uudelleen. Heille joki symboloi kotimaan lis\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jota uhkaavat esimerkiksi saasteet.\u00a0Maarja P\u00e4rtnan<\/strong><\/a>\u00a0runoissa toistuu huoli ilmastonmuutoksesta ja luonnon tulevaisuudesta.\u00a0Timo Maranin<\/strong><\/a>\u00a0runoissa Emajoessa virtaa koko alueen historia.<\/p>\n Symbolisten maamerkkien lis\u00e4ksi Tartto on t\u00e4ynn\u00e4 paikkoja, jotka kantavat henkil\u00f6kohtaisia muistoja ja merkityksi\u00e4. Kaupunkilaisten el\u00e4m\u00e4npiiriin voi sukeltaa avaamalla netist\u00e4\u00a0Viron runokart<\/strong><\/a>an<\/strong>. T\u00e4ll\u00e4\u00a0Anniina Ljokkoin<\/strong>\u00a0ja ty\u00f6ryhm\u00e4n luomalla sivustolla julkaistaan suomennoksia virolaisista nykyrunoista, jotka kertovat eri paikoista Virossa. Tarton keskustaan sijoittuu paljon runoja. Esimerkiksi\u00a0Kaisa Kuslapuu<\/strong><\/a>\u00a0runoilee kuntosalilla k\u00e4ynnist\u00e4 ja\u00a0Joosep Vesselov<\/strong><\/a>\u00a0Kaubamajan edess\u00e4 p\u00e4ivyst\u00e4vist\u00e4 kukkamyyjist\u00e4.<\/p>\n L\u00f6ytyyp\u00e4 runokartalta my\u00f6s tuttujen suomalaisten runoilijoiden tekstej\u00e4:\u00a0Heli Laaksonen<\/strong><\/a>\u00a0on kirjoittanut runon Tarton kirjailijatalosta (Vanemuise 19).<\/p>\n Virolaiset ovat itsekin luoneet useita erilaisia verkkopohjaisia kirjallisuuskarttoja. Vironkielentaitoiset voivat esimerkiksi selailla Tarton kaupunginkirjaston sitaattikokoelmaa \u201dTartu ilukirjanduses<\/a><\/strong>\u201d, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kirjallisuusviitteit\u00e4 eri puolilta kaupunkia.<\/p>\n Uskokaa tai \u00e4lk\u00e4\u00e4, my\u00f6s Tarton katutaiteesta ja graffiteista on netiss\u00e4\u00a0kartta<\/a><\/strong>. Kuvien ansiosta my\u00f6s ulkomaalaisen on helppo bongata kaupungilta katutaidetta.<\/p>\n Teksti:\u00a0Viron runokartta<\/a><\/strong>\u00a0ja\u00a0Suomen Viron-instituutti<\/a><\/strong><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tarton halki virtaava Emajoki on virolaisille monella tapaa t\u00e4rke\u00e4 sek\u00e4 historiallisesti ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n. Emajoen lis\u00e4ksi Toomem\u00e4ki ja yliopiston p\u00e4\u00e4rakennus ovat er\u00e4\u00e4nlaisia kirjallisuuden ja virolaisuuden muistomerkkej\u00e4. Ne ovat Tarton symboleja, joihin on viitattu kirjallisuudessa lukuisia kertoja. Kuuluisin Emajoesta kirjoittanut runoilija lienee\u00a0Lydia Koidula\u00a0(1843\u20121886), joka ryhtyi kyn\u00e4ilem\u00e4\u00e4n viron kielell\u00e4 kansallismielisen is\u00e4ns\u00e4 jalanj\u00e4ljiss\u00e4. Koidulan ensimm\u00e4iset runot ilmestyiv\u00e4t h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4\u00a0Johann […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":154438,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[470],"tags":[478],"class_list":["post-154437","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","tag-kulttuuri"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/visittartu.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/154437","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/visittartu.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/visittartu.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/visittartu.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/visittartu.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=154437"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/visittartu.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/154437\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":154444,"href":"https:\/\/visittartu.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/154437\/revisions\/154444"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/visittartu.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/154438"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/visittartu.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=154437"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/visittartu.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=154437"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/visittartu.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=154437"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}