Tarton Raatihuoneentorilla ja kävelykadulla on aina hyvät mahdollisuudet törmätä suomalaiseen turistiin. Mutta tiesitkö, että Tartossa asuu pysyvästi noin tuhat suomalaista ja että heillä on oma vilkas kulttuurielämänsä?
Suomen Viron-instituutti esittelee Virossa suomalaista kulttuuria ja ylläpitää Tartossa pääosin suomenkielistä kirjastoa (Ülikooli 11). Tartossa asuvat suomalaiset ovat kirjaston vakioasiakkaita ja käyvät myös instituutin kaksikielisissä tapahtumissa.
Vanhankaupungin sydämessä sijaitsee myös suomalaisten ylläpitämä Tampere Majan galleria ja majatalo. Talon kellarissa järjestetään kaksikielisiä kulttuuritapahtumia ja tartonsuomalaisten hernekeittoiltoja.
Keskustan ulkopuolella, kauniissa Tähtveren kaupunginosassa on Turun ja Tarton yliopistojen yhteistyössä perustama Granö-keskus. Se on ennen kaikkea rauhallinen residenssi Turun yliopiston tutkijoille.
Alun perin Villa Tammekann -nimisen rakennuksen on suunnitellut Alvar Aalto vuonna 1932 professori August Tammekannille ja tämän suomalaissyntyiselle vaimolle Anna Irene Tammekannille. Kesällä 1930 kirjailijapariskunta Tatu Vaaskivi (1912‒1942) ja Elina Vaara (1926‒1980) saivat käyttöönsä Tammekannien villan, kun isäntäväki lähti kesänviettoon maalle. Vaara kirjoitti villassa useita runoja, muun muassa dramaattisen ”Ukkos-yön”, kun talon ympärillä riehui rajuilma. Vaaskiven Tarton elämyksiä on tallentunut matkakirjaan Kurjet etelään (1946).
Tartossa elää myös aktiivinen inkerinsuomalaisten vähemmistö. He järjestävät kulttuuritoimintaa Viron inkerinsuomalaisten liiton ja Tarton inkerinsuomalaisten seuran puitteissa ja heillä on Tartossa tukikohtanaan oma Ingeri maja (Veski 35).
Tartossa vierailee vuosittain suomalaisia ja muiden maiden kirjailijoita kirjallisuus- ja kulttuurifestivaaleilla Prima Vista ja Hullunud Tartu. Baltiassa ja Pohjoismaissa kiertävä Runoajelu-festivaali suuntaa sekin toisinaan Tarttoon.
Teksti: Viron runokartta ja Suomen Viron-instituutti