Tartto on vuosisatojen ajan ollut arvostettu kulttuurikaupunki. Tarton yliopistosta kasvoi ensimmäinen kansallinen eliitti, ensimmäiset sanomalehdet ja kulttuuriseurat aloittivat toimintansa Tartossa, siellä syntyi kansallisteatteri ja pidettiin myös ensimmäiset laulujuhlat. Tarton historiasta ja hengestä kertovat Tarton yliopiston lisäksi useat puukaupunginosat, historialliset rakennukset, erilaiset museot ja paljon muuta.
Tarton vanhakaupunki ja raatihuoneentori
Klassistiseen tyyliin rakennetulla puolisuunnikkaan muotoisella kaupungin keskiaukiolla, raatihuoneentorilla, sijaitsi 1700-luvulla kaupungin tärkein tori – der Grosse Markt eli Suurtori. Aukiolla sijaitsee varhaisklassistinen Tarton raatihuone, joka on jo kolmas rakennus samalla paikalla. Vuodesta 1998 raatihuoneen etualaa komistaa suosituksi tapaamispaikaksi muodostunut suihkulähde suutelevine opiskelijoineen. Raatihuoneen tornissa soivat joka päivä kellot. 18 kelloa on valmistettu Saksassa Karlsruhen kellotehtaalla ja 16 kelloa valettiin kellopelin 15-vuotispäiväksi Hollannin kuninkaallisessa valimossa.
Tarton vanhakaupunki. Tarmo Haud
Sekä raatihuoneentori että raatihuone ovat mielenkiintoisia nähtävyyksiä juuri arkkitehtuurinsa puolesta. Raatihuoneentorilta löytyy Vino talo, joka on aukion pohjoispuolen omituisin ja huomiota herättävin rakennus. Taloa kutsutaan myös Tarton Pisan torniksi, sillä rakennus on toiseen suuntaan kallellaan. Rakennuksessa sijaitsee myös Tarton taidemuseo. Joenpuoleisessa päässä sijaitseva National Geographicin keltainen ikkuna edustaa Tarttoa yhtenä Etelä-Viron 21 tutustumisen arvoisena paikkana.
National Geographicin keltainen ikkuna ja Vino Talo. Ruth Pindus
Tarton yliopiston rakennuskokonaisuus
Tarton kehitykseen kulttuurikaupunkina on vaikuttanut suuresti vuonna 1632 perustettu Tarton yliopisto, jonka päärakennus on ehdoton arkkitehtuurihelmi. Rakennus on rakennettu 1804–1809 Johann Wilhelm Krausen projektin mukaan ja juhlallinen avajaisjuhla pidettiin 3. heinäkuuta 1809. Siitä asti päärakennuksen aula on ollut kaikkien yliopistoelämän suurtapahtumien ja juhlapäivien viettämisen tärkeä osa. Siellä järjestetään konferensseja ja erittäin hyvän akustiikan ansiosta myös konsertteja. Klassistisessa aulassa ja päärakennuksen ullakkokerroksessa sijaitsevassa vanhassa opiskelijakarsserissa voi vierailla Tarton yliopiston taidemuseon kautta. Tarton yliopiston museo tuomiokirkossa esittelee tieteen ja yliopistokoulutuksen historiaa 1600-luvulta nykyhetkeen. Yliopiston alaisena toimivat lisäksi Tarton tähtitorni, Vanha anatomian laitos ja Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha.
Tarton Yliopiston päärakennus. Ragnar Vutt
Toomemägi
Jos haluat kävellä keskiaikaisen Tarton hiippakunnan keskuksen läpi, kannattaa suunnata askeleet Toomemägi-kukkulalle. Aikoinaan siellä sijaitsi varhaisin virolaisten linnoitus Tarbatu ja myöhemmin hiippakunnan keskus piispanlinnoineen ja tuomiokirkkoineen. Pohjan sodan jälkeen Ruotsin vallan aikana rakennetut bastionit tasoitettiin ja piispanlinna tuhottiin. 1800-luvun alussa Toomemägi siirtyi yliopiston hallintaan ja sinne perustettiin puisto ja yliopiston rakennuksia. Kyseessä on yliopistokampuksen sydän, jossa tuomiokirkon raunioissa sijaitsee nyt Tarton yliopiston museo. Tarton tuomiokirkko on yksi suurimpia ja ainoa kaksitorninen keskiaikainen kirkko Virossa. Kirkkoa ryhdyttiin rakentamaan 1200-luvulla ja sitä täydennettiin 1500-luvun alkuun saakka. Keväästä 2005 tornit ovat avoinna kiinnostuneille.
Tuomikirkkon rauniot. Kiur Kaasik
Toomemägi-kukkulalta löydät lisäksi Pirunsillan (Kuradisild), joka on yksi vähäisistä säilyneistä 1900-luvun alun betonisilloista. Silta rakennettiin Venäjän Romanovien tsaaridynastian 300-vuotisjuhlaksi vuonna 1913 ja oli omistettu Aleksanteri I:n muistolle. Sen nimi saattaa olla peräisin vastakkainasettelusta lähellä sijaitsevalle vaaleammalle Enkelinsillalle (Inglisild), joka valmistui vuonna 1838. Sillan nimen arvellaan tulevan nimestä „englantilainen silta“, sillä Toomemägi on englantilaistyylinen puisto.
Pirunsilta. Mall Kullamaa
Viron kansallismuseo
Tarton kirkkaimpana helmenä pidetään luonnollisesti Viron kansallismuseota (Eesti Rahva Muuseum eli ERM). Vuonna 2016 museo sai uuden kodin, joka sijaitsee vain kahden kilometrin päässä keskustasta. Uuden päärakennuksen lisäksi museokokonaisuuteen kuuluu vanha Raadin kartanoalue, järvi, dendro- ja teemapuistoalue sekä osittain säilynyt sotalentokentän kiitorata. 6000 m2 kokoisesta näyttelytilasta löytyy virolaisten ja suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurihistorian pysyvät näyttelyt, taidegalleriat sekä päivittäin järjestettäviä musiikki-, teatteri- ja elokuvatapahtumia.
Viron Kansallismuseo. Simo Sepp
Tarton kaupunginmuseot
Tarttoa pidetään museokaupunkina, sillä jokainen kulttuurista kiinnostunut löytää sieltä itselleen sopivan museon. Tarton kaupunginmuseossa voi tutustua lähemmin kaupungin monipuoliseen historiaan ja sieltä löytää Tarton vanhemmasta ajasta kertovan arkeologiakokoelman, kaupungin aluekehitystä esittelevän valokuvakokoelman sekä arkisto- ja esinekokoelmia, joissa on yli 158 000 säilytettyä esinettä. Mielenkiintoista tietää, että kansa tuntee talon Katariinan talona. Tarinan mukaan tässä talossa on käynyt Venäjän keisarinna Katariina II, mutta tämä ei ole kuitenkaan totta. Kaupunginmuseon alayksikköjä ovat lisäksi: 1800-luvun tarttolaisen talomuseo, joka esittelee 1830-luvun tarttolaisen talon biedermeiertyylisellä sisustuksella. Museo sijaitsee 1740-luvulla valmistuneessa puutalossa, joka on yksi vanhimpia Tartossa säilyneitä; KGB:n sellimuseo tarjoaa katsauksen Tarton NKVD:n (KGB) esitutkintavankilan sisätiloihin ja selleihin; Oskar Lutsin talomuseo kutsuu katsomaan kirjailijan kotia Tammelinnan kaupunginosassa; Tarton laulujuhlamuseo esittelee virolaista laulujuhlaperinnettä ja Tarton roolia sen muodostumisessa.
Tarton kaupunginmuseo eli Katariinan talo, M.Tann
Paavalin kirkko
Kirkkojen joukossa ainutlaatuinen ja mahtava on yhden 1900-luvun arvostetuimman suomalaisen arkkitehdin Eliel Saarisen suunnittelema Tarton Paavalin (Pauluse) kirkko, joka on arkkitehdin töiden joukossa hyvin poikkeuksellinen teos, jossa on onnistuttu yhdistämään kansallisromanttisesti geometrisemmin muotoiltu sisäpuoli ja klassisempi sekä monumentaalisempi ulkomuoto. Kirkko paloi II maailmansodassa ja sen kunnostaminen neuvostoajan olosuhteissa oli monimutkaista ja aikaa vievää. Lopullisesti kirkko valmistui vuonna 2015. Jugendtyylinen Tarton Paavalin kirkko on Viron ensimmäinen uudentyylinen ja ainoa jugendtyylinen kirkko, minkä vuoksi se on koko Itämeren alueella ainutlaatuinen arkkitehtoninen muistomerkki ja mielenkiintoinen matkailukohde.
Paavalin kirkkosali on tunnettu konserttipaikka, Are Tralla
Johanneksen kirkko ja kulttuurikortteli
Kaupungin yksi tärkeimpiä rakennuksia on Johanneksen kirkko (Jaani kirik), joka on Pohjois-Euroopan ainutlaatuisimpia esimerkkejä keskiaikaisesta kirkkorakennuksesta. Vaikka kirkkoa on toistuvasti tuhottu ja kunnostettu, sen keskiaikainen yleisilme on säilynyt. Kirkon kellotornista avautuu upea näköala Tarton vanhakaupunkiin ja Jaanin kortteliin. Jaanin korttelissa sijaitsevalta Antoniuksen pihalta löytää taiteilijoita ja käsityöläisiä yhdistävän Antoniuksen killan. Vuonna 1449 siellä sijaitseva laaja maa-alue Väike Gildi -kadulta Lutsu-kadulle kuului Pyhän Antoniuksen killalle. Siellä sijaitsevassa kolmessa talossa toimii taide- ja käsityöpajoja, jotka saavat ideoita myös esivanhempien käsityötaiteesta, mutta ennen kaikkea kyseessä ovat nykyaikaista muotoilua tarjoavat taiteilijat. Antoniuksen pihalla järjestetään ulkoilmatapahtumia, markkinoita, konsertteja ja siellä on kahvila-ravintola. Työpajoja tarjoavat Köösnerikoda, Maitseelamuste koda, Nahastuudio, Jaanika kutsed ja Savikoda.
Jaani kirkko. Tiit Grihin
Tarton teatterit
Tartosta löydät Vanemuine-teatterin, Viron vanhimman teatterin, joka on samalla Baltian maiden ainoa teatteri, joka esittää kolmea näyttämötaidemuotoa. Teatterin käytössä on kolme eri rakennusta – suuri talo, historiallinen jugendtyylinen pieni talo, joka oli ensimmäinen vaatimuksia vastaava teatterirakennus kaupungissa sekä Emajoen rannalla sijaitseva black-box -tyyppinen Sadamateater (Satamateatteri), joka on monitoiminen teatteri- ja konserttitila. Vanemuine harjoittaa kaikkia mahdollisia näyttämötaiteen lajeja oopperasta klassiseen draamaan, musikaaleista lastennäytelmiin ja nykybaletista sinfoniakonsertteihin. Teatterin ohjelmistossa on jatkuvasti noin viisikymmentä erityylistä esitystä. Esityskausi kestää syyskuusta toukokuuhun, mutta erilaisten kesähankkeiden ansiosta voidaan sanoa, että teatteri toimii ympäri vuoden. Tarton Uus Teater (Uusi teatteri) toimii vuodesta 2011 keskiaikaisessa rakennuksessa, jossa sijaitsi 1200-luvun puolivälissä Pyhän Hengen Kirkko (Püha Vaimu Kirik). Nykyisin siellä voi nähdä erityylisiä esityksiä eri näyttelijöillä, sillä jokainen, jolla on vähänkin hullu idea, voi toteuttaa sen siellä. Uusi teatterikeskus vie teatterintekemisen Tartossa uudelle tasolle, johon kannattaa ehdottomasti tutustua. Karlovan teatteri on vielä yksi entisessä pyhäkössä toimiva pieni teatteri – nykyinen teatteritalo rakennettiin vuonna 1931 legendaarisen Arnold Matteuksen projektin mukaan Tarton Kolgatan baptistiseurakunnan rukoushuoneeksi. Vuonna 2014 teatteriksi pyhitetyssä rakennuksessa voi nähdä sekä puhe- että musiikkiteatteriesityksiä, konsertteja ja virolaisten taiteilijoiden näyttelyitä.
Vanemuine-teatteri. Heikki Leis
Kartanoarkkitehtuuri
Kaupungista löytää useita historiallisia ja kulttuurillisia kartanoita, jotka ovat nähtävyyksiä niin arkkitehtuurinsa kuin myös historiansa puolesta. Nykyään Tarton kaupungin rajojen sisäpuolella sijaitseva Tähtveren kartano kuului aikoinaan Nõon pitäjään. Keskiajalla kartano kuului Tarton piispalle ja toisen maailmansodan jälkeen päärakennuksessa sijaitsi Viron karjatalouden ja eläinlääkintäpalvelun instituutti. Nykyään kartano on yksi Viron maatalousyliopiston opetusrakennuksia ja sitä voi ihailla vain ulkoa. Karlovan kartano perustettiin vuonna 1793, jolloin se erotettiin Tähtveren kartanosta. Vuonna 1828 kartanon omistajaksi tuli Thaddeus von Bulgarin, joka rakennutti rakennuksen kaksi kertaa suuremmaksi ja siitä tuli paikallisen venäläisen kulttuurielämän keskus. Kartanosta teki erityisen siellä oleva runsas taide-, kirja- ja harvinaisuuksien kokoelma sekä suurin maakarttakokoelma koko Venäjän imperiumissa. Nykyisin kartano on sisältä osittain kunnostettu ja kierrokset tapahtuvat tilauksesta opas Elina Aron johdolla. Ropkan yksikerroksinen kivinen kartanorakennus rakennettiin 1800-luvun alkupuolella. Ropkamõisan kartanorakennukset sijaitsevat Ropka tee -kadun molemmalla puolella, kokonaisuudesta on säilynyt lisäksi muonamiehen talo, navetta, uudelleen rakennettu talli, joka kuuluu AS Evikolle, aitta, kellari ja puisto. Puistossa on kolme lampea, joista yhden kunnostus on suunnitteilla. Rakennus on yksityisomistuksessa ja siihen voi tutustua ainoastaan ulkoa päin. Tarton kaupungin ja kunnan rajalla sijaitsee Raadin kartano, jonka huippuajaksi voidaan pitää 1800-luvun alkupuolta, jolloin kartanon omistajat seurustelivat tiiviisti tunnettujen muusikoiden ja taiteilijoiden kanssa. Kartano erottui muiden joukosta runsaan taide- ja kirjakokoelmansa sekä salonki-iltojensa puolesta. Vieraille on avoinna kartanon vesitorni, jääkellari, kunnostettu rajamuuri sekä kartanokokonaisuuden keskellä Raadin luonnonjärvi ja kunnostettu kartanon puisto.
Puukaupunginosat
1700-luvun puolessa välissä muodostunut Tarton historiallinen kaupunginosa Supilinn on ainutlaatuinen paikka ja entinen esikaupunkialue. Siellä sijaitsevat eriväriset ja persoonalliset puutalot, vehreät pihat, Emajoki ja sammakkolampi ovat kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka ja osa supilinnalaisille tyypillistä identiteettiä ja yhteisöllisyyden tunnetta. Kaikelle tälle antavat lisäarvoa kyläkiikku, Riku-koiran kunniaksi pystytetty kohokuva, legendaarinen Herne-kauppa, leipomo Saiasahwer, omaperäinen katutaide ja jokakeväiset kaupunginosapäivät. Puutalot Lutsu-, Jaani- ja Lai- kaduilla ovat Tarton vanhimmat puutalot, jotka rakennettiin 1700-luvulla. Kyseessä ovat yksikerroksiset, barokkityyliset, auma- ja puoliaumakattoiset pohjaratkaisultaan varhaisklassistiset talot, joiden manttelisavupiiput ovat myös säilyneet. Kaikki rakennukset säilyivät vuoden 1775 suuressa tulipalossa. Osoitteessa Lutsu 2, Lelumuseon teatteritalossa, on säilynyt keskiaikainen hypokaustiuuni, jonka myös vierailijat voivat nähdä. Kyseisestä rakennuksesta löytyy lisäksi Tarton vanhin alkuperäinen ulko-ovi. Historiallisiin puurakennuksiin voi tutustua myös Karlovan kaupunginosassa, jossa järjestetään vuosittain Karlova-päivät suuren puisen kaupunginosan esittelemiseksi viikon ajan.
Karlovan puukaupunginosa, Tiit Grihin
